Olen 60-vuotias lähihoitaja. Teen vanhustyötä Eloisan alueella kotihoidossa.

Perheeseeni kuuluvat aviomies sekä kaksi aikuista tytärtä perheineen. Tyttäret perheineen asuvat pääkaupunkiseudulla. Olen kahden lapsen mummo.

Luottamustoimissa olen mukana Mikkelin kaupunginvaltuustossa neljättä kautta. Etelä-Savon maakuntavaltuuston lisäksi olen Eloisan valtuustossa.
Olen Kristillisdemokraattien paikallisosaston johtokunnan jäsen. Paikallisosaston puheenjohtajan tehtävästä luovuin tämän vuoden alussa. Toimin KD:n Etelä-Savon piirihallituksessa. Tämän vuoden alussa aloitin KD:n Etelä-Savon piirin toiminnanjohtajana.

Toimin Mikkelin Valkonauhayhdistyksessä, sekä eräiden muiden yhdistyksien hallituksissa.

Rentoudun syksyisin marjastamalla ja luonnossa liikkuen. Hiihtoharrastusta aloittelen jälleen vuosien tauon jälkeen.

LAPSIPERHEIDEN TUKEMINEN

Olemme siirtyneet hyvinvointialueelle. Katselin nettisivuilta, minkälaisia tukipalveluja on perheille, joilla on tuen tarvetta lasten sekä vanhempien tukemiseen arjen toiminnoissa.

Tietoa löytyy sivuilta lapsiperheiden palvelut. Siellä mainitaan perheneuvon sekä lapsiperheiden kotipalvelu. Niitä on ainakin saatavilla Mikkelissä, Pieksämäellä sekä Savonlinnassa, varmaakin koko Eloisan alueella. Mielestäni lapsiperheiden kotipalvelua tulisi antaa jo varhaisessa vaiheessa esimerkiksi, jos neuvola huomaa äidin tai isän väsymisen merkkejä. Sillä tällä matalan kynnyksen palvelulla tuetaan vanhemmuutta ja vanhempien jaksamista lapsiperheen arjessa.

Itsekin tein 1980-luvulla satunnaisesti kodinhoitajana lapsiperheissä töitä. Syy saattoi olla vaikka äidin väsyminen tai vain sairaan lapsen hoito, jos häntä ei voinut viedä päivähoitoon. Siihen aikaan tehtiin tehostettua perhetyötä, kun tarvittiin apua lasten kasvatuksessa tai perheiden sairauksissa tai muissa tuen tarpeissa. Ehkä silloin jokunen huostaanottokin estettiin tällä perhetyöllä. Olisiko satsaus vanhan ajan kodinhoitajaan paikallaan? Tästä taitaa olla hyviä kokemuksia Etelä-Karjalan puolelta vuosituhannen alusta. Huostaanotot vähenivät. Viime aikoina on paljon puhuttu lapsiperheiden jaksamisesta ja arjen sekä työelämän yhteen sovittamisesta. Pidän nyt tärkeänä, että panostamme ennaltaehkäisevään toimintaan, joka tuo eurot takaisin hyvinvoivina perheinä. Nuoret jaksavat opiskella ja saavat olla lapsina, joiden ei tarvitse murehtia maailman murheita liian aikaisin. Alle kouluikäisen ei tarvitse miettiä ilmastonmuutosta. Haastankin meitä hyvinvointialueen valtuutettuja miettimään, miten saamme matalankynnyksen palvelut koko Eloisan alueelle yhdessä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa unohtamatta peruskuntia, joilla on myös tehtävää tässä. Tähän satsattu euro tuo useamman takaisin. Pidetään kaikki mukana tässä yhteiskunnassa. Tehdään ensin suunnanmuutos omassa elämässä. Tarkistetaan elämäntapoja, lisätään vaikka vähän liikuntaa ja pidetään lähimäisistä huolta.

Liisa Linnan Ihmemaassa

Minulla ja puolisollani oli kunnia olla juhlimassa tänä vuonna Suomen itsenäisyyspäivää presidentin linnassa. Sain kutsun lähihoitajana jo viime vuonna, mutta juhlat peruttiin. Joten tänä vuonna tuli uusi kutsu. Arvostan meidän presidenttiämme, joka halusi kutsua hoitohenkilökuntaa, eli tavallisia ihmisiä. Haluan kiittää Tehy- ammattijärjestöä, joka oli järjestänyt meikkauksen ja kampauksen sekä valokuvauksen kaikille hoitoalan ihmisille, jotka halusivat niitä käyttää. Meillä oli myös yöpyminen hotelli Tornissa, joka oli panostanut meidän hoitajien vierailuun omalla tavalla. Kyyti presidentin linnaan kuului myös järjestelyihin. Kättelyjärjestely toimi siinä järjestyksessä, kun saavuimme juhlapaikalle. Ensin oli kutsukortin esittely sekä henkilöllisyyden tarkistus. Sitten oli päällysvaatteiden luovutus ja siirtyminen jonoon toiseen kerrokseen kättelyä varten. Olimme kättelyssä alkupäästä. Vaikka olin antanut esittelykortin Ylelle, nimeni mainittiin, muttei ammattia.Täällä Länsi - Savon palstallakin joku kyseli, eikö lähihoitajia ollut ketään? Joku toinen oli minut ja puolisoni tunnistanut. Kättelyn jälkeen siirryimme kolmanteen kerrokseen, jossa oli tarjolla sitä kuuluisaa boolia sekä pikkusuolaista. Maistoin boolia. Ei ollut minun makuuni. Sitten odottelimme siellä ylätasanteella ja katsoimme kättelyä. Paljon oli julkisuuden henkilöitä, jotka tunnistin, mutta paljon oli meitä tavallisia. Juttelinkin useamman kanssa ennen kahvitarjoilua. Pöydässä oli monenlaista herkkua. Peuravoileipäkakku oli hyvää sekä täytekakku, jossa oli paljon marjoja. Ellen Svinhuvfudin kakku ei ehkä ollut niin hyvää, mitä olin kuullut. Tapasin monia kansanedustajia eri puolueista, joita olen oppinut tuntemaan maakunnan luottamustoimien kautta. Enemmän juttelin Kristillisdemokraattien kansanedustajien kanssa. Puheenjohtaja Sari Essayah on tuttu jo vuosien takaa. Paljonhan siellä oli ihmeteltävää maalaishoitajalle. Järjestelyt toimivat hyvin,vaikka olikin paljon ihmisiä. Kokeneemmat kävijät neuvoivat meitä uusia. Kokemus oli hieno ja sen muistaa varmaan loppuelämän. Itse korostan vielä, että meitä terveydenhoidon edustajia oli näin huomioitu, sillä viime vuodet ovat olleet raskaita korona-aikana. Tämä antoi toivoa paremmasta huomisesta. Sain olla Liisa Ihmemaassa, toisten palveltavana, sekin on hieno kokemus. Olen ylpeä, että sain edustaa kotihoidon ammattilaisia täältä Etelä-Savosta.

Kela-korvauksen poisto

Vuoden alusta poistunut Kela-korvaus suurimmista osasta yksityislääkärin määrämistä hoidoista ja tutkimuksista,on huono ratkaisu.Se tulee saattaa seuravan mahdollimman pian takasin. Sillä koronan jälkeen hoitojonot tulee purkaa julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyöllä.Eikä listätä hoitojonoja sekä ulkomaille hoitoon menijöitä. Oliko ratkaisu hallituksen omista ideologisista syistä leikata ykstyisen lääkärinkäyntien Kela-korvausta,? Eikä ymmärtänyt perääntyä, vaikka julkisen terveydenhoidon ruuhkautuminen vain paheni loppuvuotta kohden. Yksityisen sektorin lääkärien määräämien tutkimusten ja hoitojen korvaukset päätettiin ajaa alas juuri silloin, kun yksityisen sektorin apua olisi eniten tarvittu hoitojonojen purkuun. Tämä päätös oli järjetön ja vastuuton monella eri tavoin. Yhteiskunnan kannalta Kela-korvattu lääkärikäynti tulee edullisemmaksi kuin julkisen terveydenhuollon lääkärikäynti, sillä korvaukset ovat toimineet kannustimena käyttää myös omia varoja terveydenhuollon rahoittamiseen. Lisäksi päätös Kela-korvauksista luopumisesta tapahtui vastoin hallituksen itsensä asettaman, asiaa selvittäneen parlamentaarisen työryhmän yksimielistä suositusta. Näin käytännössä nollattiin koko terveydenhuollon monikanavarahoitusta pohtineen työryhmän työ ja asiantuntijoiden näkemykset. Haluammeko eriarvoisuuden lisääntyä sekä terveyserojen kasvaa?Mielestäni Kela-korvausta voisi myös korottaa ainakin tilapäisesti, että saataisiin hoitojonot purettua.